28.9.2008

Ennätykset on tehty rikottavaksi



Seitsemännet Longinojan talkoot keräsivät paikalle ennätys joukkion. Kolmekymmentä talkoolaista siirsi puroon noin 50 tonnia erikokoista kiveä ja soraa. Talkoilla saatiin aikaiseksi kymmenkunta uutta lisääntymiseen sopivaa soraikkoa ja kymmeniä neliöitä hyvää elinaluetta kaloille.

Talkoiden kivimateriaalin tarjosi tänä vuonna Helsingin kaupunki pienvesiprojektin tiimoilta. Maittavista grilliherkuista saamme kiittää useana vuotena toimintaamme tukenutta Malmilaista yritystä SeaGood Oy Fort Deliä sekä muita Malmin yrittäjiin kuuluvia tahoja.

Erityis kiitos kuuluu grillimestareina toimineille naisille. Maukasta oli :D


Kiitoksia kaikille jotka ahkeroivat ja kantoivat kortensa kekoon. Rikoimme ennätykset sekä osallistujamäärässä että kivimateriaalin siirrossa. Uskomatonta tahtiamme kuvaa hyvin se että puolessatoista tunnissa oli suurin osa kivistä purossa omilla paikoillaan.

Kuvagalleria tämän vuotisen alueen muutoksista.

Seuraavan vuoden talkoissa jätetään Latokartanontien alapuoliset alueet rauhaan hetkeksi ja siirrymme tien yläpuolelle tekemään uusia koskia.

26.9.2008

Lehdistötiedote: Longinojan kunnostukset tuottaneet tulosta

Taimenen luontainen lisääntyminen onnistui jo neljäntenä vuonna peräkkäin Vantaanjoen kunnostetussa sivupurossa, Longinojassa. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) tällä viikolla tekemissä sähkökoekalastuksissa poikasmäärät olivat suurempia kuin koskaan aikaisemmin.

Longinoja soveltuu mainiosti taimenen poikastuotantoon. Sen lähdeperäinen vesi on viileää ja siellä viihtyy myös taimenen poikasille tärkeitä ravintoeläimiä, kuten purokatkoja ja kymmenpiikkejä. Merestä nousevien emotaimenten on helppo saavuttaa vesistön alajuoksulla sijaitseva puro. Vuonna 1999 tehdyn kotiutusistutuksen jälkeen Longinojaan ei ole istutettu taimenta ja tällä hetkellä yli 80% poikasista on Longinojassa syntyneitä luonnonpoikasia. Luonnonpoikasten lisäksi puron alaosissa elää myös muualle Vantaanjokeen istutettuja taimenen poikasia, joita puro vetää puoleensa.

Kunnostuksissa ovat kunnostautuneet erityisesti Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseuran (SKES) nuoret, jotka talkoovoimin ovat jo useana vuonna kantaneet kiviä ja soraa puroon taimenen kutupaikoiksi ja poikasten suojaksi. Yhteistyössä ovat olleet mukana myös Helsingin kaupunki ja Uudenmaan ympäristökeskus. Vuonna 2006 puroa kunnostettiin oikein urakalla. Uudenmaan ympäristökeskus teki konevoimalla järeämmän kunnostuksen puron alajuoksulle SKES:in talkootöiden lisäksi. Talkoot jatkuvat tänäkin vuonna.

Kalastuslain nojalla alamittaiset poikaset sekä kutemaan nousseet emokalat ovat rauhoitettuja.

Lähde: Rktl / Ari Saura

Työ kantaa hedelmää


Sain tänään viestin Riista -ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkijalta Ari Sauralta koskien Longinojan taimentiheyksiä. Suomen ympäristökeskuksen kunnostamalla alueella on vuoden 2005 koekalastuksissa tullut 30 taimenen nollikasta / 100m ja vanhempia 1/100m.

Kunnostus vuotena tulokset romahtivat mutta kunnostuksien jälkeisenä vuotena 2007 alkoi noususuhdanne. Nykyisin kunnostetulla alueella määrät hipovat 1 kala / metri lukemia.

Arvioiden puron parhailla alueilla majailee 1,5 taimenta / 1m-matkalla.

Tässä vaiheessa voin kiittää itseni ja kalojen puolesta jokaisen talkoolaisen ahkerointia yhteisen tavoitteemme puolesta. Olemme onnistuneet varmasti vuosien varrella yhtä hyvin ellei jopa paremmin kuin Syke omalla alueellaan.

25.9.2008

Tarjolla sunnuntaina 28.9.2008 Longinojan hyötyliikunta talkoot



Kuvat kertokoot tarinan... Näiden lisäksi kasoja on vielä kaksi. Sunnuntaina on mahdollisuus tulla edesauttamaan Longinojan taimenkannan tilaa heittämällä "kivensä puroon".




24.9.2008

Paska homma, kirjaimellisesti


Vaaralasta oli päässyt puhdistamatonta paskavettä Kormuniitynojaan. Tänään kala -ja vesitutkimuksen Ari Haikonen kävi koekalastamassa parista paikkaa päästöpaikan alapuolelta sekä verrokki alueena myös ylävirrasta päästön yläpuolelta.

Alavirrassa päästön vaikutukset kirjaimellisesti haistoi ja samaa kertoi myös koekalastus. Saaliiksi nousi vain pari rapua, kalat ja pohjaeläimet olivat hukassa. Edellämainittu linja jatkui molemmilla koealoilla.

Ylävirrassa olevilla verrokki alueilla tilanne oli toinen. Kaloista paikoista löytyi piikkikaloja sekä istuttamiamme taimenia. Myös pohjaeläimiä kerääntyi haaveihin... Niin eikä paska haissut.

Longinojan talkoiden ennakko valmisteluja


Mahtoi Karviaistien varrella asuvat ihmiset ihmetellä mitä h....... kuorma-auto ja traktori metelöivät puistoalueella.



Traktorikuski Villen käsittelyssä siirtyi isot lähes metrin halkaisijalta olleet kivet puron pohjalle kalojen suojaksi. Talkooalueen lisäksi veimme pari kiveä betoniputkien alapuolelle rikkomaan putkesta tulevaa voimakasta virtaa ja yhden alemmaksi puron reunalle.



Loput kuusi kiveä löysi paikkansa kasvimaan takasuoran puolivälistä. Kivien on tarkoituksena toimia tulva-aikaan "stopparina" pahimmalle virralle. Isojen kivien lisäksi löysi talkoolaisten iloksi myös kivi ja sorakasat saatiin melkein rannalle.

Kiviaineksen maksoi tänä vuonna Helsingin kaupunki.

23.9.2008

Radiokalojen uudet huiput



Valinnan vaikeus on Lavalla edessä... Pitäisikö jatkaa Vantaassa vai siirtyä Keravanjoen puolelle. Toivottavasti päätös selviää jo tulevana päivänä.



Pikkukoski on jostain syystä jäänyt paikaksi jossa kalat makoilevat tai käyvät pyörähtämässä, näiden Wäinön ja Auroran lisäksi myös Suunto on viihtynyt alueella ajoittain.

-1 = -9, ei näin!



Päivä alkoi iloisesti Longinojan sähkökoekalastuksissa, taimenet olivat jälleen onnistuneet lisääntymään purossa. Ilo muuttui kuitenkin päivän edetessä suruksi kun radiosta kaikui kauheat uutiset.

R.I.P jälleen yhden ihmisen ongelmien takia yhdeksän elämä päättyi ja suru mursi koko maailman.

22.9.2008

Longinojalla talkoillaan tulevana (28.9.2008)

SKES ry:n Taimentiimi järjestää sunnuntaina 28.9. Helsingin, Malmilla virtaavan Longinojan kunnostustalkoot. Taimentiimi on jo usean vuoden ajan tehnyt talkootyötä puron hyväksi. Työn arvon on huomannut mm. Helsingin kaupunki, joka teetti talvella 2006 mittavan kunnostustyön Longinojalla.

1960-luvulla perattu ja oiottu puro palautetaan mahdollisimman lähelle sen alkuperäistä, polveilevaa uomaa. Talkoilla jatketaan hoito- ja ennallistamistyötä sekä täydennetään Helsingin kaupungin toimenpiteitä.

Talkoisiin voi ilmoittautua ja niistä antaa lisätietoja Taimentiimin vetäjä, Juha Salonen, puh. 050 594 9998, s-posti: juha.salonen(at)skes.org.

Ps: Mukaan kannattaa varata vaatetus joka ei likaa pelkää sekä kunnon käsineet.

21.9.2008

Longinojan uusi asukki


Kävelyreissulla Latokartanontien yläpuolisilla alueilla bongasin purossa harmaahaikaran. Vastaavaa havaintoa en ole toiste Malmilla nähnyt tai kuullut että sellaista sielä olisi nähty.

16.9.2008

Iik, Kääk ja kaikkea siltä väliltä.


Koin järkytyksen kun tänään ajoin Vanhaa Lahdentietä, Kormuniitynojasta oli pieni pätkä perattu täysin käsittämättöämästi. Ennen perkuuta puro virtasi hienosti halkipuskien, mutkitellen kaatuneiden rankojen välistä ja nyt... annetaan kuvien kertoa.


Näytä suurempi kartta



Peratun alueen yläpuolella melkein luonnontilassa olevaa. Tältä alueelta on vain kaadettu yläpuolisen varjostuksen luova puusto ja pusikot.

Tämän päivän hyvänä uutisena on se että Vantaankin kaupungi tekee Helsingin kaupungin vanavedessä vastaavanlaisen pienvesi suunnitelman. Aki toivo elää, ehkä tulevana vuotena tämä tulee Espooseenkin. Suunta on hyvä.

14.9.2008

Vastinkosken talkoot (4/5)


Taas on olo raukea kun tietää tehneensä hyvää jalokalojen eteen. Vastinkosken rannalle oli sunnuntai aamuna raahautunut reilut kymmenen innokasta talkoolaista minä mukaan lukien. Talkoiden tarkoituksena oli siirtää sopiviin paikkoihin aikaisemmissa talkoissa rannalle jäännyt sorakasa.

Ripeästi sorat löysivät uudet paikat tehokkaan ämpäri, kottikärry ketjujen ansiosta. Innostuimme "hieman" kiveämään poikaskivikkoja ranta-alueille. Loppuenlopuksi teimme melkein koko kosken rannat uuteen uskoon.

Ongelma koskella on ollut rantojen kuiville jääminen. Ongelman korjaamiseksi ohjasimme syvemmästä keskiuomasta vettä kohti rantoja suisteilla ja kynnyksiin kiviä lisäämällä. Keskialueen lisäksi avasimme tiiviitä kivikkoja saaden rantojen tuntumassakin olevan seisovan veden alueet virtaamaan.


Ei talkoita ilman haaveria, viime talkoissa Espoonjoella meni selkä, nyt onnistuin jättämään sormen kiven väliin. Oikean käden etusormi on taitteen kohdalta hieman hellänä, ei taida olla murtunut kun toimii kirjoittamisessa täysin :D

Seuraavaksi 28.9 klo 10 alkaen Longinojalle, kaikki mukaan!

Kvuagalleria talkoista.

Mistä tämä hullu kansa saa voimansa?


Kävin viemässä rautakankia Mätäpurolle kun veijarit Teemu, Mikael ja Vesa halusivat siirtää "pieniä" kiviä puroon. Teemu ja Mikael olivat tilanneet 300-500mm kiviä Helsingin kaupungilta, paikalle oli tullut... hieman isompia.

Longinojan 2007 talkoista oppinsa ammentaneena ei kauaa nokkatuhissut kun kivet olivat purossa.

Vastaus otsikon kysymykseen on: Tahdosta auttaa ja tehdä hyvää.

12.9.2008

Yö ja päivä



Käytiin peräkkäisinä päivinä Nuuksiossa jigaamassa ja onkimassa ahvenia. Yhtään kalaa ei jigillä onnistuttu kuitenkaan tavoittamaan, ensimmäiset kokemukset Urjasta oli vain yksi tärppi. Matti veteli kelaongella lumpeiden vierestä tasaisesti pieniä ahvenia sumpun syvyyksiin samalla kun uistimen heittejät nuolivat näppejään.

Vaihdoimme paikkaa yrittäen löytää kaloja ja siinä onnistuimmekin. Pienen kaislatupon vierestä tupesi nousemaan kullan keltaisia sorvia, ahvenia ja särkiä.



Isäni onnistui säikäyttämään koko porukan yhdessä rannassa vaanineen hauen kanssa. Aluksi luulimme että hauki ärsyyntyi kohosta ja säikähti sitä... kuitenkin uusi heitto samaan kohtaan ja kohoa vietiin. Hauki oli iskenyt koukussa lilluvaan matosyöttiin syödäkseen sen suihinsa. Tiukan taistelun jälkeen onnistuin nostamaan komean hauen niskasta rannalle.



Hauen jälkeen päätin käydä kokeilemassa edessä näkyvän kaislikon reunoja reflex-lipalla ja ei aikaakaan kun alta kilon hauki oli siiman päässä kiinni. Sain samoilta jalansijoilta vielä toisen mokoman ja pienen ahvenen.

Suurin kala: Hauki 1.7kg mato-onki Matti 1
Eniten kaloja: Juha 1
Jani 0

Orajärvi, tuo ainainen varma apaja


Uskokaa tai älkää tältä reissulta jäi Orajärveltä kaikilta munat pataan. Onneksi järven läheisyydessä on esimerkiksi Urja, Kolmperä... Päätimmekin ottaa suunnan Urjan päädyn nuotiopaikkaa jossa vihdoinkin saisimme kauan odotettua pannukahvia.




Tulia tehdessäni oli Jani onnistunut sillä välin nappaamaan pienen hauen lumpeikon reunasta ja isäni pienen särjen. Olin siis ainut joukostamme jolta saalis puuttui. Päätin sinnikkäästi jatkaa uistimen heittely linjalla muiden keskittyessä onkimiseen. Matkalla autolle joka oli parkissa Solvalla urheiluopistolla kokeilimme Kolmperä nimisen lammen. Lammelta Jani onnistui narraamaan kolme pientä ahventa saalispussiamme komistamaan.



Nupurijoki on mystinen paikka, aina kun sinne menee on helppo saada ahvenia siltojen alta. Niin tälläkin kertaa, kohoa vietiin samantien kun se osui pimeimpään kohtaan. Tasaiseen tahtiin saalispussiin kerääntyi ahvenia joista on luvassa kissoillemme herkkuateriat.


Omat munani sain pois padasta vasta Nupurijoella, pieni hauen pulikka nappasi tarjoamaani Rapalaan. Reissumme pituus oli hivenen yli 8 kilometriä. Päivän kalastusreissuksi sopiva, hyvät etappipaikat kalastusta Orajärvellä ja Urjalla, eväät jälkimmäisen komealla tulipaikalla ja siitä polkua tai latupohjaa autolle.



Suurin kala: Hauki 0,5kg Jani 1
Eniten kaloja: Jani 1

Yhteistilanne 2 reissun jälkeen:

Jani 2
Juha 1
Matti 1


Näytä suurempi kartta

9.9.2008

Vihdoinkin ensimmäinen radiokaloista lähti matkaan


Näytä suurempi kartta

Suunto löysi kuin löysikin jokeen. Nyt jännätään minne asti sen matka jatkuu. Toivottavasti merkintä nousee aina Riihimäelle saakka.

8.9.2008

Päätä seinään



Kävin tänään katsomassa Vanhankaupunginkosken padon alla kuinka epätoivoista on taimenten ja lohien yritys päästä padottuun jokeen. Pahaa teki katsoa kuinka suurimmillaan 4-5 kilon kalat törpäsivät patoon ja valuivat pettyneitä takaisin virran syvyyksiin odottamaan kunnes yrittävät jälleen... turhaan. Olin paikalla puolisen tuntia ja näin noin 50 hyppyä tuona aikana.



Jos nämä kaikki kalat tajuaisivat nousta niitä varten rakennettua kalatietä ylös voisi saaliit yläpuolisilla koskilla olla huimia. Kalastajien saalismäärää tärkeämpää olisi kuitenkin kalojen kutemaan pääseminen.



Yhtään radiokalaa en kuvista bongannut vaikka kartan mukaan esimerkiksi Helsingin Veden taimen, Hok Elannon ja Nelosen Jim taimen on ollut padon alla viime tarkistuskäynnillä. Padon alta löytyy myös Rapalan Lauri lohi.

Kauan eksyssissä ollut Suunnon Suunto kala näyttää osaavansa suunnistaakin. Aluksi Vanhankaupunginlahden puolella kauan seikkaillut tyttö taimen on ensimmäinen joka on noussut kosken ylös. Nyt vaan muut perässä niin päästään jännäämään minnekä kutunousu päättyy.


Näytä suurempi kartta

6.9.2008

Glomsinjoen talkoista Nelosen uutisissa (2/5)

Katso uutiset, talkoouutinen melko lopussa.


Linkki Nelosen uutisiin 6.9.2008

Linkki esijuttuun

Talkoilemaan Vihtijoelle

Sunnuntaina 7.9. klo 10 alkaen pidetään Vihtijoella, Haimoossa kiveämistalkoot. Vihtijoen kuten monen muunkin vesistön rapu- ja taimenkanta on viime vuosikymmenten aikana kärsinyt mm. jokiuoman perkuusta, kutupaikkojen liettymisestä ja vaellusreittien padoista.

Haimoon kylässä ei hyväksytä tilannetta. Siellä järjestettiin ensimmäiset virtavesitalkoot jo syksyllä 2006. Kuluvan kesän aikana on rakennettu Haimoon Myllypadon ohitse kalatie. Joka mahdollistaa kalojen vaelluksen aina Lohjanjärveen ja takaisin.

Talkoissa kivetään ja soraistetaan koskea taimenen lisääntymis- ja poikasalueiksi. Talkoisiin voi ilmoittautua ja lisätietoja antaa Kari Tuukkanen, puh. 0400 480 260, s-posti: kari.tuukkanen(at)digicenter.fi


Näytä suurempi kartta

4.9.2008

Espoonjoki kutsuu

Virtavesien hoitoyhdistys ja Espoon kalastusalue järjestävät Glomsinjoella Espoon Lommilassa lauantaina 6.9. klo 10 alkaen kunnostustalkoot. Talkoissa kivetään ja soraistetaan perattua Glomsinjokea takaisin luonnontilaisemmaksi.

Toimilla pyritään parantamaan mm. joen uhanalaisen meritaimenkannan elinoloja ja lisääntymismahdollisuuksia.

Glomsinjoki on Espoonlahteen laskevan Espoonjoen läntinen latvahaara, joka saa vetensä Bodomista ja vedenjakaja-alueen pikkupuroista. Talkookohde sijaitsee joen alajuoksulla Lommilassa kohdassa, jossa Espoontie ja kevyenliikenteenväylä ylittävät joen. Paikka on siis Ikean ja Gigantin välisessä notkossa.

Paikalle pääsee myös helposti julkisilla. Espoon Keskuksesta tulevat bussit 27, 31, 42, 82, 85, 86, 270, 530 ja 535 pysähtyvät aivan talkoopaikan kohdalla. Espoon keskukseen vuorostaan pääsee Helsingistä mm. busseilla 154,156 ja 213 sekä E-, L-, S- ja U-junilla. Bussilinja 270 vuorostaan tuo Elielinaukiolta suoraan talkoopaikalle.

Ilmoittautumaan pyydetään, jotta osaamme varata riittävästi evästä ja juomia talkooväelle.


Lisätiedot ja ilmoittautumiset:

Aki Janatuinen,
puh. 040 754 7778,
s-posti: aki.janatuinen(at)helsinki.fi

Virtavesien hoitoyhdistys ry
http://www.virtavesi.com


Näytä suurempi kartta

Suositut tekstit