23.6.2009

Centteriä koko kansalle

Meinasin saada rakkaaltani turpaan kun totesin pienokaisemme olevan isompi kuin keväällä kuoriutunut taimenen poikanen.

On lapsi oppinut heti pahoille tavoille kun centteriä rupesi näyttämään sairaalan tädille joka yritti saada kääntymään sopivaan asentoon ultraa varten.

On se hieno katsoa oman jälkeläisensä sydämen lyöntejä, potkuja ja käden heilautuksia ensimmäisen kerran muuten kuin omissa mielikuvissaan.

20.6.2009

Mielenkiintoinen blogilöytö

Surffailessa löytyy kaikkea kivaa, nyt löytyi blogi jossa on juttuja kalastuksesta, ympäristönsuojelusta jne... kannattaa katsoa. Moldychum

11.6.2009

Longinojaa kunnostettiin yhteistyöllä


Toiminta kalojen ja vesien suojelun eteen voi olla monien tahojen summa. Hyvää yhteistyötä Helsingin kaupungin, rakennusurakoitsijan ja talkoolaisten välillä päästiin todistamaan Helsingin Malmilla virtaavalla Longinojalla.

Vantaanjoen ensimmäistä sivupuroa Longinojaa kunnostettiin Helsingin kaupungin pienvesiohjelman mukaisesti touko-kesäkuun vaihteessa. Kunnostuksiin saatiin suuria luonnonkiviä viereiseltä rakennustyömaalta. Kunnostuksissa tarvittava muu kivimateriaali tuotiin kaupungin varastosta. Kunnostusalueen suunnittelun ja ohjauksen toteuttivat Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseuran nuorisojaoston, Taimentiimin puheenjohtaja Juha Salonen ja Virtavesien hoitoyhdistyksen Aki Janatuinen.

Opastajien apuna olivat puron vakiotalkoolaiset Aatu Oikarinen, Jani Korelin ja Matti Salonen. Kaupungin puolelta kunnostuksissa oli suurena apuna kuorma-auton kuljettaja Görsti, joka haki ja laski puroon kauhalla kivet paikoilleen. Omat ideansa toi myös pienvesiohjelman toteuttaja Tomi Silander kaupungin rakennusvirastosta.

Eroosio ongelmana purossa

Puron elvytystyön suurin ongelma syntyy eroosiosta ja sen synnyttämistä kiintoaineskulkeutumista. Irtoava aines tukkii vaelluskalojen kutusoraikot, jolloin niiden sisällä olevat mätimunat tukehtuvat keväisin. Aines myös täyttää puron syvemmät alueet hiljalleen ja madaltaa näin kaloille tärkeitä elinalueita. Urbaaneissa citypuroissa eroosion vaikutusta edesauttavat myös suuret äkilliset virtaama vaihtelut. Suurin osa valuma-alueesta on pinnoitettu, jolloin sadevedet valuvat viemäreiden kautta nopeasti puroon.

Talkoiden yhtenä tavoitteena olikin estää Longinojalla sortuvien penkkojen eroosio tukemalla ja kiveämällä puron laitoja.

Kiitoksensa kunnostuksiin toi talkoiden alussa virrasta löytynyt, tänä keväänä syntynyt taimenen nollikas. Tämä noin neljän sentin mittainen poikanen ikuistettiin valokuvaan ja laskettiin takaisin kivien suojaan.

Longiojan seuraavat perinteiset kunnostustalkoot pidetään 26. heinäkuuta. Tuolloin on tarkoitus parantaa Suomen ympäristökeskuksen tekemää aluetta käsityönä kiveämällä ja sorastamalla puroaluetta.

6.6.2009

Etusivun foto


Eipä ole ennen kuolleen taimenen kuva peittänyt puolta Metro-lehden etusivusta. Itse en tätä tiennyt ennenkuin luin purokatselmus reissulla sähköpostit kännykällä, Mikael oli laittanut että "olet kai huomannut, että sun Mellarikuvasi vie tänään puolet Metro-lehden kannesta".

En ollut huomannut mutta nyt on lehtia tallessa Virhossa Mellunkylänpurosta vastaavalle Virtasen Arillekin löytyy oma kappale arkistoihin.

Ojasta puroksi, purosta joeksi, joesta roskien loppusijoituspaikaksi



Teimme sateisena perjantaina Longinoja katselmuksen Syken Auri Sarvilinnan ja Mari-Anna Närhen kanssa. Tavoitteena oli kirjata ouron valuma-alueen ongelmia myöhempää käyttöä varten.

Kuvagalleriasta voi katsoa kuinka saman valuma-alueen sisään mahtuu monia upeita ja harmittavasti myös vähemmän upeita paikkoja. Hiennoimmat paikat löytyy puron latvoilta missa uoman pohjan peittää hiekka, karike ja vesi on väritöntä. Pahimmat paikat taas löytyy Malminkaaren alapuolelta, täällä uoma on reunustettu ja pohjustettu murskeella, pinnalla lilluu roskapusseja ja levää.

Retken ansiosta selvisi myös se että puron latvahaaran kahdesta alkulähteestä tulee pohjavettä, toisessa ihmisen avustamana ja toisessa luontaisesti.

Kuvagalleria

4.6.2009

Telkussa, radiossa ja netissä


Kesäkuinen keskiviikko alkoi Tomi Silanderin kanssa Mellunkylänpuron tuhoja tarkistaessa. Aloitimme matkan alapuolelta ja siitä jatkoimme kohti Mellunkylän paloasemaa.

Mellunkylänpaloasen kohdalla saimme juttuseuraa kun paloesimies Jorma Wallendahr tuli jututtamaan meitä. Keskustelu alkoi kalojen näkemisestä kohti kalakuolemaa josta tieto oli tullut Helsingin Sanomisen välityksellä aamukahvipöytään.

Kerroimme mitä olemme tekemässä ja saimmekin hetken päästä kutsun aamukahveille paloaseman tiloihin. Tomi sopi ottavansa yhteyttä kun kunnostukset paloaseman alueella ollaan aloittamassa. Itse ehdotin että palomiehet voisivat vesitykillä puhdistaa liettyneitä soraikkoja.

Vierailumme herätti mielenkiinto muidenkin palomiesten keskuudessa ja näytinkin kännykästä edellispäivän järkyttäviä kalakuvia ja hieman parempaa materiaalia Longinojan kaloista.

Tämän visiitin jälkeen loppureissusta menikin toimitta VV Leppälän haastattelussa ja kuvaajan kuvaamisessa. Onneksi Yle nappasi kiinni ja saatiin näinkin vakavalle asialle tv-aikaa. Myöhemmin illalla kun lueskelin maileja ilmeni että koko haastatteluni oli tullut radiosta ja nyt se on netissäkin kaikkien kuunneltavana.

Kerättyjä juttuja netistä:

Yle: Alueellinen uutislähetys Uudenmaan uutiset keskiviikko 3-06-2009

Yle: Helsingin kalakuolemat mysteeri

Helsingin Uutiset 3.6.09: Mellunkylänpuron taimenet kuolleet yllättäen

Helsingin sanomat 3.6.09: Helsingin Mellunkylänpurosta löytyi kuolleita kaloja

Kaleva 3.6.09: Vesinäytteet eivät selittäneet Helsingin kalakuolemia

Helsingin kaupungin ympäristökeskus tiedottaa 3.6.2009 klo 15.40
Mellunkylänpuron vedenlaadussa ei havaittu poikkeavia pitoisuuksia


Vartti 3.6.09: Mellunkylänpuron kalakuolemat edelleen mysteeri


Helsingin Sanomat 3.6.09: Mellunkylänpuron kalakuolemien syy ei selvinnyt vielä



Iltalehti.fi 3.6.09: Vesinäytteet eivät selittäneet Helsingin Mellunkylänpuron kalakuolemia


Alueellinen uutislähetys Uudenmaan uutiset torstai 4-06-2009


Vartti 4.6.09: Kalojen kuolinsyy oli ehkä tukehtuminen



Helsingin kaupungin ympäristökeskus tiedottaa 4.6.2009
Mellunkylänpurosta kuolleina löydettyjen kalojen kiduksissa poikkeuksellisen korkeita kiintoainespitoisuuksia

2.6.2009

Miksi prkl...



Kaupunkipurojen suurin ongelma on ehdottomasti vedenlaadun vaihtelut ja suurimpina satunnaiset päästöt joista kukaan ei tiedä mitään. Viimeisin joka saatiin satimeen oli Lokapojat Oy, nämä veijarit laskivat ties mitä, ties minne.

Nyt Longinojan kohtalon on kokenut jo tänä vuonna kovia kokenut Mellunkylänpuro. Purossa on pitkällä matkalla havaittu kuolleita taimenia puron pohjalla. Kävin haavitsemassa tutkimuksia varten näytekaloja ympäri puroa ja Tomi Silander Helsingin kaupungin puolelta toimittaa ne keskiviikko aamuna Eviraan tutkittavaksi.

Sanattomaksi vetää kun luontoa arvostetaan näinkin paljon. Tavoitteleeko joku pieniä säästöjä budjetissa vai mikä kumma tässä oikein on...

Kiitoksia kaikille jotka ottivat huolta purossa näkyvistä kaloista ja erityiskiitos muistaakseni Arille. Hän tuli minua vastaan purolla ja näytti kohdan mista kaloja löytyi eniten, kun en itse kiireiltäni ehtinyt käydä laajempaa aluetta läpi kävi hän katsomassa Aarrepuiston alueen läpi... ja kaloja löytyi myös siltä ketarat levällään :(

Suositut tekstit