24.11.2009

Ei voi olla...


Tänään oli sitten kauan odotettu asukasilta Malmitalolla koskien Longinojan kunnostuksia. Tilaisuus oli hieno ja sali oli melkein täynnä.

Hieno hetki oli kun Neljä matkaa Vantaanjoella dokumentista leikatuista pätkistä tuli vaihe jossa valkokankaalle ilmestyi merestä nousseiden taimenten kutupuuhat. Ensimmäisen ison kalan tullessa kankaalle kuului katsomosta "ei voi olla totta". Aiheutti hieman hilpeyttä allekirjoittaneessa. Tottahan se on, sitä ei monikaan usko jollei sitä jostain nää tai joku kerro siitä.

Videon jälkeen Sykestä Jormolan Jukka esitteli hulevesien käsittely menetelmiä jenkkilästä ja myös parilta kotimaiselta kohteelta. Jukan esityksen jälkeen yleisö esitti kysymyksiä koskien Longinojaa, välillä loikaten Vantaanjokeen.

Esitysvuorossa seuraavaksi oli Sykestä Auri Sarvilinna. Auri esitteli Puro 2 projektin pääpiirteet. Aulaskarin Harri kertoi mahdollisista kunnostus menetelmistä joita voisi käyttää. Puhetta oli kosteikoista, kalataloudellisista kunnostuksista ja eroosion estävistä toimenpiteistä.

Lopuksi tehtiin ryhmätyö jossa porukka jaettiin kolmeen ryhmään. Ryhmissä keskusteltiin oman alueen ongelmista, parannettavista paikoista ja tarpeista.

Tilaisuudesta jäi todella positiivinen fiilis ja uskon että tästä eteenpäin projekti saa uutta tuulta siipien alle.

Mukavaa oli tavata vanhoja peruskoulun opettajia ja samalla nähdä kuinka uutta nuorta talkoolaista alkaa löytymään joukoista. Samaiset juniorit tuli Juho Laitalan kanssa nähtyä syksyn pimeitä tunteina kuduntarkkailun yhteydessä. Selitettiin vastaanottimet avoinna oleville pojille mitä teemme ja miksi. Taisi kiinnostaa sen verran että talkoolaisia on lisää tulossa talkoisiin.

Historiikkia



Kokosin materiaalia Skessin Longinoja osion lehtiarkistoon, pari juttua oli jäännyt scannaamatta. Arkisto löytyy www.skes.fi ->Taimentiimi ->Longinoja ->

Arkiston täydennyksen lisäksi tein Longinojan "talkoo"historiikin, keräsin tuonne myös muiden tahojen tekemisiä sekä muita asioita jotka liittyvät tiiviisti Longinojaan... esimerkiksi tukijoiden mukaan tulo, longinojaan vaikuttavien projektien eteneminen yms...

Historiikki löytyy www.skes.fi ->Taimentiimi ->Longinoja ->

21.11.2009

Skessille demareiden ympäristöpalkinto



Perustelut palkinnon myöntämisestä:

Sosialidemokraattinen puolue luovuttaa tänään ”Vuoden virta” –palkinnon merkittävälle ympäristövaikuttajalle. Palkinnon saa tänä vuonna Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseura SKES ry.

SKES ry on perustettu vuonna 1994. Se on kaikki nämä vuodet toiminut vapaaehtoisvoimin ja on puoluepoliittisesti sitoutumaton järjestö. SKES on vuosien myötä tehnyt monipuolista neuvonta- ja käytännön kunnostustyötä kalakantojen elvyttämisessä. SKES on myös kannustanut erilaisia nuorisoryhmiä jalon harrastuksen pariin.

SKES ehkäpä tunnetaan parhaiten ideoimastaan ja toteuttamastaan Kalamaraton –kisasta, joka järjestetään ensi vuonna jo kymmenennen kerran. Perinteisistä kalastuskilpailuista poiketen Kalamaratonissa ei tavoitella raskainta saalispussia, vaan vuorokauden kisassa jokainen saatu kalalaji suurimmasta pienempään antaa yhden kisapisteen. Se on houkutellut kalastajia sellaistenkin kalalajien äärelle, jotka muuten jäisivät pyytämättä. Kisa edellyttää paitsi kalastustaitoja, myös luonnon monimuotoisuuden ymmärtämistä ja tuntemista. Kalamaraton on synnyttänyt aktiivipiireissä myös ”kalafongauksen”, jossa kalastajat pitävät itsellään vuosilistaa saamistaan kotoisista kalalajeista.

SKES on myös vuosittain jakanut kunniapalkinnon vuoden kalamiehelle ja vuoden kalastusoppaalle antaen näin tunnustusta erilaisesta kalastuksen eteen tehdystä työstä ja kannustanut kalastusoppaita vaativassa ammatissaan.

SKES ja erityisesti sen nuorisoporukka Taimentiimi ovat jo useiden vuosien ajan olleet itse suunnittelemassa ja toteuttamassa pienvirtavesien kunnostuksia eri puolilla Suomea. Tämä työ on toteutettu talkoovoimin sananmukaisesti käsityönä, kun isoja kivimääriä ja sorakärryllisiä on siirretty erityisesti uhanalaisten taimenkantojen elin- ja lisääntymisolojen kohentamiseksi.

SKES:n ensimmäinen ja merkittävin kummiprojekti on ollut pääkaupungissa Vantaanjoen ensimmäisen sivuhaaran Longinojan vuosittainen kunnostus aina vuosituhannen alusta asti, mutta muuallakin Suomessa tätä työtä on tehty, esimerkiksi hiljattain Mäntyharjun Outisissa. Tällä työllä SKES ja Taimentiimi ovat voineet osoittaa, että kaloille tärkeiden lisääntymisalueiden kunnostusta voidaan toteuttaa jopa vapaaehtoisvoimin ja pienin sponsorointituin.

Kesällä 2009 SKES toteutti Vantaan pienvesissä kalastoselvityksen, jonka tuloksena kaupunki sai arvokasta uutta tietoa pienvesiensä kalalajeista, joista aiemmin ei ollut olemassa ainakaan virallista tietoa. SKES teki tässä yhteydessä myös ehdotuksia tärkeimpien pienvesien kunnostamiseksi. Selvityspäivän aikana saatiin saaliiksi mm. Suomen ennätysmitat täyttänyt seipi. Toisesta kohteesta löydettiin peräti seitsemän eri kalalajia, joista aiemmissa viranomaisselvityksissä ei ollut tietoa. Näin SKES antoi erinomaista esimerkkiä siitä, että luonto on lähellä urbaaneissakin ympäristöissä, vaikka sitä ei aina tule ajatelleeksi.

Tänä vuonna 2009 SKES osoitti myös ennakkoluulottomuutta käynnistämällä Vimpan päälle –projektin. Merivaelluksen tekevä särkikala vimpa on erinomainen ruokakala, joka on muuttunut tuntemattomaksi kalaksi monissa paikoissa sen takia, että laji on hävinnyt erilaisten nousuesteiden takia. Vimpaprojektissa nostettiin 562 kutukalaa vanhoille parhaille Vantaanjoen kutupaikoilleen ja ensimmäiset tiedot kertovat onnistuneesta kudusta Vantaanjoessa yli sadan vuoden jälkeen. Näin tulevaisuudessa voi odottaa arvokasta tietoa vimman poikasvaiheista, joka tieto Suomesta puuttuu juuri edellä mainituista syistä.

Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseuran puheenjohtajana on toiminut sen perustamisesta lähtien toimittaja, kirjailija Jukka Halonen. Taimentiimiä on vetänyt Juha Salonen.

Helsingin sanomissa juttua Longinojasta...


Tämän päivän 21.11.2009) Helsingin sanomissa oli juttua longinojasta, allekirjoittanutta on haastateltu jutussa. Hienoa että Longinoja on pitkästä aikaan päässyt myös HS:n sivuille ja vielä puolen sivun verran höystettynä hyvillä valokuvilla ja kartalla.

9.11.2009

Longinojan kunnostusta ideoidaan Malmitalolla 24.11.

Yhteistyössä HKR, Skes ja Virho kunnostus menossa. Suuret kivet saatiin läheiseltä työmaalta.

Helsingin ehkä tunnetuimman puron, Longinojan, kunnostusten jatko on parhaillaan suunnitteilla. Suomen ympäristökeskus, Helsingin kaupunki ja Uudenmaan ympäristökeskus järjestävät Longinojan kunnostusten suunnittelusta asukasillan Malmitalon Juhlasalissa tiistaina 24.11. klo 17.30-20.00.

Illan ohjelma

17.30 Kaupunkilaisilla on mahdollisuus tutustua Longinojan kunnostuksen yleissuunnitelmaan ja keskustella asiantuntijoiden ja puroa kunnostavan kansalaisjärjestön, Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseuran (SKES), edustajien kanssa.

18.00 Video: Longinoja – Koillis-Helsingin vihreä sydän

18.10 Tilaisuuden avaus

Päivi Islander Helsingin kaupungin rakennusvirasto, Katu- ja puisto-osasto

18.20 Kaupunkipurot osana asuinympäristöä
maisema-arkkitehti Jukka Jormola, SYKE

18.45 Longinojan kunnostuksen ja suunnittelutilanteen esittely
tutkija Auri Sarvilinna, SYKE ja suunnittelija Harri Aulaskari, Uudenmaan ympäristökeskus

19.00 Ideointia ja keskustelua Longinojan kehittämiseksi
DI Pia Rotko, SYKE

19.45 Kiitokset ja loppupuheenvuoro
tutkija Auri Sarvilinna, SYKE

1.11.2009

Kulttuuri miljöötä ja kauniita puroja




Hienon sunnuntai päivän kunniaksi päätimme lähteä vaimoni kanssa katsomaan näkyisikö Fiskarssissa kutupuuhia. Matkalla Fiskarssiin poikkesimme Ingarskilanjoen myllykoskella katsomassa olisiko sielä kaloja kutupuuhissa, eipä ollut. Muutamia soraikkoja oli kunnolla möyhitty kosken alaosassa. Yläosaan emme menneet kun talon pihassa oli auto...

Fiskassiin löytää melko helposti jos tulostaa ruukkialueen sivuilta ajo-ohjeet.

Perille saavuttuamme kävin jututtamassa Orvis Pro Shopin pitäjiä ja kyselemässä onko kutukaloja jo näkynyt tälle syksylle. Edellisvuoden kutuvideo oli kuvattu 10 päivä lokakuuta ja tänä syksynä on näkynyt vasta muutama kutukala. Pyysin ilmoittelemaan sivuillaan koska kutukaloja rupeaa kunnolla näkymään, jos sitä yrittäisi sitten uudestaan :D

Puitteet kudunseurannalle on mahtavat, kristallinkirkas vesi, selkeät paikat mistä kalat löytää ja matala vesi. Kaikki seikat jotka edesauttavat hyvien kutukuvien ottamiseen... niin ja tietysti merestä nousevat suuret taimenet.

Ruukkialueen tutkimisen jälkeen lähdettiin metsästämään Rislanputouksia, nämä Etelä-Suomen korkein putous tippuu padon jälkeen porras, portaalta 18m alaspäin. Kosken pauhu on hienoa kuuneltavaa ja se kuuluukin parkkipaikalle asti.

Aluksi menimme pienemmän toisesta lammesta laskevan kosken luokse, komea oli sekin ei tosin yhtä suuri kuin varsinainen.

Hienon kuusimetsän uumeniin on väsätty betoninen ruma pato, onneksi padon luukut on auki ja patolammikko tyhjä. Kaunis helmi kätkeytyy luonnonsuojelualueen sisään. Sammaleiset kivet ja tuuheat kuuset luovat hienot puitteet joillekin kalastaa. Alueelle nimittäin myydään lupia ja kerralla paikalle pääsee yksi kalastaja oppaan kera.



Padon yläpuolella lenteli lintunen jonka tunnistin koskikaraksi, onnistuin tästä sukeltajamestarista nappaamaan pari fotoakin... ehkä nämä jaa kuitenkin vain muistoksi.


Kosken alaosa kiinnosti ja satsasin panokset sille että sielä olisi taimenia kudulla... näin ei kuitenkaan ollut. Hienot hiekka -ja sorapatjat odottivat kutijoita tyhjillään. Olisi tämäkin aika hot paikka kuvat kutupuuhia, ehkä joskus toisten sitten.

Kilometrejä auton mittariin tuli reilut 250, hieno paikka ja voin suositella tutustumista alueeseen, muutenkin kuin fisujen bongausmielessä ;)


Kuumaa glögiä kosken rannalla...

Suositut tekstit