9.2.2013

Raitista ilmaa ja hiljaisuutta

Että näin, matelua...
Ahh, talviloma mikä ihana tekosyy olla pilkillä aamusta iltaan. Lomamatkamme suuntautui vaimon vanhempien luokse Ilomantsiin, tuonne vaarojen ja korpimaiden luvattuun maahan. Hiljaisuuteen, missä mieli rauhoittuu ja sielu lepää.

Tähän tunnelmaan kun kuvittelet sadat pienet lammet ja järvet joissa uiskentelee siikoja, taimenia, harjuksia, muikkuja ja tietysti ahvenia. Tummavetiset suolammet, kristallinkirkkaat hiekkapohjaiset järvet. Odotukset lomalle olis suuret, päätavoitteena oli tutustua edellämainitun kaltaisiin pilkkikohteisiin.

Koitti vuoden seitsemännen viikon perjantai. Kello 16.30 automme starttasi kotiovelta kohti oletettua menoliikenne ruuhkaa. Pääkaupunkiseudulla kokoajan koveneva lumipyry siiditti sinisen valtamerilaivamme matkaan. Sipoo, Porvoo, Koskenkylä... kolari. Koskenkylän liittymästä eteenpäin oli sattunut onnettomuus, liikenne oli blokattu moottoritieltä ja leveäkaistatieltä myös Pernajan liittymän kohdalta. Matelua, kilometrin matkaan meni kymmeniä minuutteja.
Pikastopeilla perille.

Vihdoinkin kun suma alkoi purkautumaa ilmestyi eteemme aura-auto. Tätä köröttelyä jatkui kymmeniä kilometrejä. Pelloilta pöllyävä lumi tiputti näkyvyyden nollaan. Vaimo videoi tunnelmia.

Matka jatkui pikaisilla pysähdyllä jossa napattiin lisää kofeiinipitoisia juomia piristämään päivää. 


Pilkkikilpailu Joensuussa


Uusi laji Fongattu tälle vuodelle
Tutustuin Joensuun historian ensimmäisessä Kalamaraton kilpailussa Lesnan naputtajat nimisen kalakerhon jäseniin. Heidän talviseen ohjelmakalenteriin kuuluu Kepsu pilkki Cup, sopivasti yksi osakilpailu oli lomani aikana.

Kilpailuhenkisenä ja hyvään seuraan hakeutuvana päätin hilppasta heti lauantai aamuna Joensuun Koivuniemeen missä olis starttipaikka. Kellon lyödessä 10 oli tämän aktiivisen kalastus-seuran jäseniä parkkipaikalla parisenkymmentä.

Lyöttäydyin puheenjohtaja Matin ja Villen autoon, tämä johtuen vain näiden supliikkimiehien suostuttelusta. Pilkkikohteeksi oppaani olivat valinneet Liperin kirkonkylän tienoilta löytyvän kapean salmen suualueen.

Puheenjohtajan säätämishetki menossa
Alueella oli mahdollisuus suuriin saaliisiin, Kepsu pilkki Cupissa laskettiin kokonais saaliin paino kaikilla kalalajeilla.
Uutena lajina vuosipisteisiin nousi särki, vaikka vierestä Matti nosteli säyneitä useitakin halusi tämä kalalaji pakoilla tarjottua mormuskaa.

Ennen kilpailua oli havaittavissa kuinka Jounille sysättiin paineita kilpailuun. Minulla olis haaste heitetty, hänen kalasaaliinsa paino 3397g. Tuli minun vuoro, pussin sisältö oli noussut viimeisestä reiästä, viimeisen tunnin aikana.

Lopputuloksena saalispussini paino 2927g, Tuolla määrällä jäin kilpailussa hopealle. Upea päivä leppoisassa seurassa, on hienoa nähdä kuinka perinteinen seuratoiminta elää ja kasvaa Joensuun alueella.

Seuraavan kerran näemme ehkä Helsingin Kalamaratonissa, mutta viimeistään Joensuun kilpailussa. Heinäkuullekin buukattiin parit kimppareissun kunhan kesälomat koittaa.

Top 5

1. Jouni Väänänen 3397g
 2. Juha Salonen 2927g
 3. Ville Ikonen 2333g 
4. Maija Pasanen 2152g

5. Matti Pasanen 2140 g

Relax, kyllä oli hiljaista.
Herajärvi, Tokrajärvi, Tekojärvi  + muutamat pikapyrähdykset lammikoille joita löytyi teiden vierestä. Monta paikkaa tuli käytyä kokeilemassa, jokaisessa sama lopputulos. Paljon lunta, vettä ja hiljaisuutta... kalat vaan uupuivat :D


Herajärven saalista.
Helmikuu, kuukausi mistä on kaukana ihanteeliset pilkkikelit. Metsässä on lunta metri, jäällä toinen mokoma. Lumen alta löytyy lisäksi loskaa, tätä kun taivaltaa metrin jos toisenkin niin hiki alkaa virtaamaan kuin aikoinaan vapaa Koitajoki.

Vaikka talviloma viikkoni koostui pääosin tämän kaltaisista hikisessioista oli antoisaa istua raittiissa korpimaisemassa ja nauttia.

Seuraavaksi olisi tavoite käydä koittamassa kuoretta jonkun työpäivän päätteeksi.

Kaikki fongauksesta ja kalastuksesta kiinnostuneet tulkaa mukaan kasvaan joukkoomme. Klikkaa tästä ja tykkää Fongauksesta facebookissa.


3.2.2013

Päivä ja yö

Kyl mä viel iskälle pilkkimisen taiat näytän.
Olimme sopineet lähtevämme katsomaan onko Sipoossa pelipaikat kunnossa. Mukaan lähti perheeni lisäksi isäni Matti sekä ystäväni Markus poikansa Eetun kanssa. Saavuimme paikoille hieman yhdeksän jälkeen. Tutulle luodolla kairasimme reikärivistön toisensa perään.

Perinteisesti paikassa ei ole kauaan tarvinnut tasuria nykiä, eikä tarvinnut nytkään. Tunsin painoa siimassa ja nostin reilun satagrammaisen ahvenen jäälle.

Kesken pilkkireissun katsoin facebookissa tilannetta ja huomasin Riston laittaman viestin missä hän etsi seuraa illan madereissulle. Ilmoittauduin vapaaehtoiseksi ja lupasin ilmoitella tilanteen kehittymisestä.

Gumbostrandista merelle noin kilometri on saaressa grillipaikka. Retkemme juniorit Olivia ja Eetu jo odottivat innolla "killimakkaraa" kuten Olivialla on tapana sanoa. Voin sanoa, että Kabanossi, kuuma glögi ja äitini tekevät pullat hupenivat vauhdilla parempiin suihin.

Kello löi yksi, saaliinamme oli minun ahven ja markuksen ahven sekä isäni kolme kiiskeä. Meri näytti jälleen karuutensa, tänne palataan maaliskuussa jolloin ahvenet voisivat löytyä tutuilta pelipaikoilta.

Perinteeksi muodostunut pikapäivällinen äitin ruokapöydässä ja kaupan kautta kotiin.


Nopea käynti kotona, madekamat reppuun, kuppikahvia nassuun ja matka jatkuu. Koukkasimme isäni kanssa Koivukylän kupeesta Riston kyytiin ja otimme suunnan kohti Helsingin rantoja.

Harvemmin madepaikoille pääsee autolla viereen, kävely pelipaikalle kestää vain hetken ja paikalla saa olla rauhassa. Huomasi, että kyytiin astui kalamies. Stooria tuli suurista ajoahvenista ja löytyi listalta lähes jokainen eteläisen merialueen madepaikkakin.

Saapuessamme jäälle oli aurinko laskemassa maileen ja kuu jatkoi valaisuaan. Kirkas pilvetön keli ja upea tähtitaivas. Mikä sen parempaa, tähän kun liittää lyhyen, no pitkän ja kattavan litanien mateenpilkinnän niksejä sekä uusia paikkoja niin voisiko olla täydellisempää. Kuuden tuuman UR porautui tukevaan teräsjäähän ja reikiä syntyi muutamia kerralla.

Lopulta kymmenes reikä hieman syvemmälle oli lottovoitto. Nylkytin ryöstäjää pohjamudissa ja taisin muuttaa nostojen pituutta pienemmäksi. Risto oli puhunut, kuinka tuntee mateen tulemisen pilkin päälle.

Nyt en tuntenut tätä, mutta jotenkin vaistomaisesti ohjeiden mukaan nykäisin tasaisin välin kovempaa. "Kiinni", huusin ja tunsin kuinka made uiskentelee siiman päässä. Kuuden tuuman reikä, pitäisi olla riittävä. Nyt tunsin ja pelkäsin kuinka ryöstäjän koukku ja kala taistelivat reunan kanssa kilpaa.

Onnistuin uittamaan kalan reikään ja siitä jäälle. "Lota Lota" kaikui kapeikossa huutoni kun irrotin pilkin ja tiputin sen välittömästi takaisin kohti syvyyksiä.

Hetkeä myöhemmin Risto näytti mallia komeasta kollista. Pituutta 65cm ja 1,65kg, tästä on hyvä jatkaa. Btw. Mateen kilohinta Jumbon kalatistiskällä on noin 16€...

Fongattuna made, lajipiste nro 3 vuodelle 2013.
Lajipiste numero 3 vuodelle 2013. Kiitos lajipisteestaä kuuluu Ristolle, iso käsi!

Kaikki fongauksesta ja kalastuksesta kiinnostuneet tulkaa mukaan kasvaan joukkoomme. Klikkaa tästä ja tykkää Fongauksesta facebookissa.

Suositut tekstit