Pikapojo numero 7

Palmusunnuntai, kello löi viisi. Kuin taikaiskusta olin jo ylhäällä vaikka olisi saanut nukkua. Aamukahvit nassuun, pari peliä Nhl13 netissä ja tietokoneelle istuskelemaan. Kuuden pintaan päätin tempaista, vaatteet päälle ja auton nokka kohti vinkattua kuorepaikkaa.

Perille ajoi vajaassa puolessa tunnissa, auto parkkin ja jäälle. Katselin maamerkkejä ja löysin vanhoja reikiä, tästä voisi aloittaa. Olin laskenut reissulle pilkkiaikaa reilut pari tuntia, tämä aika menee suurinpiirtein aamupala/lastenohjelmat episodissa kotona.

Pari kairan pyörähdystä ja vanhan reiän peittänyt jääkansi oli muisto vain. Rapalan pystäri, minkä perässä tapsissa roikkui pieni oranssi Kuusamon morri. Tähän yhdistelmään vielä elävä pieni kärpäsentoukka ja avot, kuore pyydys oli vedessä.

Pohjan tuntumasta ei tullut tapahtumia ensimmäisten nykäisyjen aikana, päätinkin nostaa hieman ylöspäin, kun huomasinkin jonkun jo napanneen morriin.

Kuorehan se siinä, valokuvaus ja kala takaisin reikään. Tallustelua autolle ja kotia, todellinen täsmäisku.

Parkkikselle saapuessa trippimittari näytti ajetuksi ajaksi 57 minuuttia, uusi vuosipojo alle tunnissa.



Kuore on fongarille yleinen saalis talviaikaan.
Kuore

Lähetä kommentti

0 Kommentit