25.4.2013

Siikapiste ja muita hopeakylkiä

Siika saa keväisin kalastajan suupielet hymyyn.
Helsingin rannoilta nousee komeita siikoja.
Huh, hah, hei! Olipas reissu. Fiilistelyä Kalamaraton hengessä Mikon ja isäni Matin kanssa Lauttasaaren rannoilla. Kuudelta rantsussa, oli sovittu ja näin kävi. Mikko oli saapunut hieman aikaisemmin ja hänellä olikin siikaonki vedessä odottamassa.

Päätimme lähteä yhteistuumin rantaa eteenpäin, matkalla oli juuri lähtöä tekevä kalastaja ja hetken rupattelun jälkeen päätimme jäädä hänen viereen. Syötit veteen ja odottamaan, kauaa ei kerennyt Mikon vapa olla rauhassa kun tuttu kellojen kutsuääni "kili,kili".

Kilinä kaikui rannassa ja sai liikehdintää aikaiseksi, Mikko nousi vapansa viereen antamaan löysää siimaa. "Annetaan kalan syödä rauhassa", oli siikamestarin kommentti. Hetken päästä löysät pois ja vastaisku, "ei tää mikään iso ole" kuului rantakivikosta. Rannan läheisyydessä kalan koko tulikin selville ja se oli hieman perinteistä keskikokoa suurempi.

Itse päätin tarkistaa madon tilanteen ja heittää uuteen paikkaan. Painon pudotessa veteen aloin odottamaan sen pohjaan vajoamista kun yht äkkiä vapa rupee nykimään oikein urakalla. Nyt ei tarvinnut odotella tai annella löysiä, tämä kala oli kiinni ja pysyy. 

Väsytyksen alkuvaihailla kävi selville, että nyt on isompi ja voimakkaampi yksilö. Päätimme ottaa varmanpäälle ja Mikko hakikin haavin vapapussistani.

Alamittainen istari
Kalan lähestyessä tuli myös koko ilmi, tämähän on isompi kuin minun saama kuului haavin toisesta päästä... tällä on pilkkuja, tää on TAIMEN!

Alamittainen, noin 40cm rasvaeväleikattu istari oli napannut kohti pohjaa laskeutuvan madon ja imassut sen syvälle nieluunsa. Onneksi kala oli nyt haavissa ja nopeasti saatiin koukku irti pihdeillä, kuvaus ja kala takaisin kasvamaan saate sanoin "kerro kaverilles joka on mitallinen, että samanlaisia matoja tulee Kalamaratonissakin nokan eteen niin saa napata". Omalle lajilistalle pääsee vain mitalliset ja suusta koukutetut. Tämä ei siis pistekala.

Taimen häppeningin jälkeen oli hetki hiljaisempaa, katsoimme kun kauempana taimenen heittelijät saivat tasaisin välein kontakteja kaloihin.

Mukava oli rupatella siianonkijan kanssa joka tuli etsimään kadonnutta vapatelinettään, teline löytyikin nopeasti. Minun vapani oli siinä pystyssä, siinä samalla vaihdoimme kuulumiset ja kuulimme kuinka Takaniemen suunnilta oli nosteltu kymmeniäkin siikoja per kalastaja.

Fongauksessa siikapisteen saa keväällä pohjaongella.
Siika, hyvä tuuri jatkuu
 Hiljaisuuden rikkoi kaukaisin vapamme, nopeasti vavan viereen odottamaan, minä malttamaton säheltäjä en malttanut mieltäni vaan vastaisku tapahtui liian nopeasti ja sain kelata tyhjän pyynnin ylös.

Uutta matoa pyyntiin ja hetken päästä taas kilisi, nyt odottelun ja vastaiskun jälkeen tunsin kuinka siiman päässä oli kala. Vai oliko, ei potkun potkua ei vastusta. Tyhjää täynä, rannan tuntumassa siima otti kuitenkin suunnan poispäin minusta ja kala tuli näkyviin. Siika, lajipiste on nousemassa kuiville ja nousikin.

Hyvä tuurini pisteiden hakemisessa jatkuu edelleen, ensimmäinen keikka ja heti napsahti. Seuraavaksi sitten kampelajahtiin.

Iltamme ei kuitenkaan päättynyt tähän, hiljalleen mailleen painuvan aurin viime säteiden myötä kaivoimme otsalamppumme  repun uumenista ja lähdimme taapertamaan rantaa eteenpäin.

Isoja mutuja
Tavoitteenamme oli tutustua uusiin alueisiin ja etsiä tutuille lajeille backup paikkoja.

Löysimmekin kivan paikan mistä löytyi hieman suurempia mutuja kuin ne mitkä viime vuonna piinasivat meitä kisassa. Nyt kalojen koko oli kasvanut muutamasta sentistä lähes kymmeneen senttiin.

Sekä Mikko, että minä saimme lajipisteemme nopeasti kuvattavaksi. Matka jatkui rantaa eteenpäin tokkojen ja uusien mutupaikkojen toivossa.

Rantaan oli kerääntynyt nuorten miesten joukkio ihmettelemään vilkkuvia valoja, kerroimme heille mitä teemme ja miksi teemme. Mielenkiinto oli suuri kun näytin pienenpientä koukkua ja mutua minkä olin onnistunut koukuttamaan.

Isänikin oli ensimmäistä kertaa mukana lirkkimässä, tästä tosin ei tullut mitään kun kokematon kalastuksen raskassarjalainen yritti microskooppisen pienellä koukulla koukuttaa kaloja, joiden koko lähenteli normaalisti ongessa olevan koukun kokoa.

Omalle lajipistelistalle tuli mudun ja siian lisäksi kolmi -ja kymmenpiikki, Mikolle kolmipiikki ja hietatokko. Upea reissu minkä kruunasi merenpinnalle noussut kuun silta. 

Kalamaratoniin on aikaa vajaa kuukausi, treenikausi jatkuu kerta/viikko tahdilla toistaiseksi, tahti tulee kiihtymään kisan lähestyessä.

Kaikki fongauksesta ja kalastuksesta kiinnostuneet tulkaa mukaan kasvaan joukkoomme. Klikkaa tästä ja tykkää Fongauksesta facebookissa.

Näihin tunnelmiin on mukava lopettaa hieno reissu.
Ps. Tänään tv2 Erätulilla klo 19.30, kevään viimeinen Haavi Auki jakso. Aiheena jaksossa Kalamaraton, suosittelen katsomaan.



16.4.2013

Ensimmäisen fiilestelytreenit


Yökalastus tai lirkkiminen on antoisaa puuhaa.
Kolmipiikki, hei äität valokeilassa on KOLMIPIIKKI! Nyt äkkiä vehkeet tänne...

Kalamaraton, tuo kalastuskilpailuiden ehdoton huippu kolkuttaa jo oventakana. Olikin siis aika lähteä hiomaan kisataktiikkaa joukkueen kesken.

Tapaamispaikaksi sovimme perinteisen rannan Lauttasaaresta, mukana oli grilli ja hyvää lihaa. Kellon lyödessä 21, oli lihat grillissä ja savustettu peuranjalka kivellä leikeltävänä. Keväinen merituuli siivitti mahtavan tuoksun pitkälle rantaviivaan.


Kokki vauhdissa..
Ranta ei ollut kokonaan sula, suurien jäälauttojen välistä näkyi kuitenkin kaunis puhdas hiekka -ja sorapohja. Alkuilta meni harjoitellessa, vasta myöhemmin kun pimeys saavutti huippunsa saapui piiloistaan kivinilkat. Nilkkoja näkyikin alueella lähes parin metrin välein, kivisimput pysyi edelleen piiloissaan.

Markus onnistui jallittamaan kivisimpun ja pyysi minua kuvaamaan elämänpisteensä. Kameraa kaivaessani huomasin kuinka rannassa olevan kiven päällä oleili toinen simppu. Pilkki nopeasti veteen ja ylös, lajipiste numero 9 kuluvalle vuodelle.

Mikko tuli ikuistamaan simppumme ja huomasi matkalla kolmannen simpun, nips, naps ja simppu oli ylhäällä. Jokainen meistä oli saanut yhden tai kaksi lajipistettä vuosilistalleen.

Reissun tavoitteena ei ollut saada pisteitä tai grillailu. Tärkein anti oli zhillailu ja hyvän "jerryn" heittäminen.

Itse pidän tärkeänä asiana Kalamaraton joukkueelle, että kuittailu ja v.tuilu otetaan vastaan ja kestetään kuten mies. Tämän treenaaminen on meidän tiimin päätavoitteena kuluvan kuukauden aikana...

Yhdessä fongailu on paljon hauskempaa.
Avovesikausi avattu kivinilkoilla.
























Treenikausi aloitettu, mitähän seuraavaksi...

Suositut tekstit