21.5.2017

Kotkan Kalamaraton - kohti uutta lajiennätystä!

Ystävät - Kalamaraton - Elämäntapa!


Kotka, tuo perinteinen Suomalainen satamakaupunki tarjosi jälleen Fongareille upeat puitteet Kalamaraton -kilpailuun. Hieman myöhässä oleva viileä kevät siivitti kilpailun edetessä monta joukkuetta kohti uusia ennätyksiä.

Kilpailuun saimme koko tiimin mukaan samalla kokoonpanolla kuin viime vuonna, eli Mikko toimi huoltajana.

Autossa lämmennyt pitsa maistui Petrille.

Treenit meni syödessä, ei niistä sen enempää... Mennään suoraan asiaan, eli itse kilpailuun!

Hienoa oli huomata, että Kalamaraton innostus tarttuu muihinkin ja kauden ensimmäisessä kilpailussa oli lähtöviivalla useita Helsingin kilpailusta tutuksi tulleita henkilöitä viime vuonna tutuksi tulleiden paikallisten lisäksi.

Pinja kapteenina joukkueessa Nemoa Etsimässä, johdettavanaan isänsä OV.

Aina tiukkaa settiä vetävä kaunokainen Paula sekä ei ehkä niin kaunis Antti  eli Heittokala Tarantella ja suurimpana yllätykseksi Janne AC Nappasko tiimistä tyttärensä kanssa

Lisäksi upeaa osallistulistaan täydensi Mikkelin lahja Suomelle Heikki Kuningaskalastajista oli jälleen mukana poikiensa kanssa joukkueella Keisarikalastajat.

Janne ikuistaa OV:n ja Pinjan
Hienoa toimintaa!

Hidasta, liian hidasta!


Nopein 10-lajin tunnistusaika kirjataan tänä vuonna meille aikana 13:34, seuraavana Heittokala Tarantella ajalla 13:47 ja Kalavale kolmantena 13:50.

Tiukkaa, todella tiukkaa!

Piikkimonnin kalastus tuli tutuksia vuoden 2016 Lajikalastuksen henkilökohtaisissa SM-kilpailuissa. Onneksi tämä ei tuottanut vaikeuksia tänäkään vuonna ja saimme nopeasti monnin listoillemme.

Tässä vaiheessa kilpailua muistin, että tavoitteeni oli GPS-loggeroida koko kilpailun ja saada näin talteen mielenkiintoista dataa mm. kertyneistä ajokilometreistä. Loggeri päälle ja kohti seuraavia kalapaikkoja.

Pummi, melkein pummi. Onneksi nousi ruutana, meinasi usko loppua särkien syödessä syötit. Paahtava helle teki tehtävänsä, kroppa huusi vettä. Harmittavasti nopean ruutanan toivossa olimme jättäneet juomat autolle.

Muistoihin palasi ne hetken kun Joensuun Kalamaratonissa jäsenemme saapui metsästä seipin onkimiselta ja totesi;
"Jätkät, mulla on alkava lämpöhalvaus."

Katsottiin toisiamme ja mietittiin, että mikä ja mitä vit... pitää tehdä että, sen saa loppumaan? Pahimpaan hätään kaadettiin kolme litraa vissyä halvauksesta kärsivän niskaan ja lähellä mutupaikkaa jätettiin ukko uimaan.

Palatessamme päädyttiin porukalla vilvoittavaan järvessä samalla kahlailaillen haukea ruovikosta heitellen. Hauki tuli hetkessä, päätimme seuraavaksi ajaa kisa-alueen toiseen ääripäähän auton ilmastoinnit täysillä.  Tästä viisastuneina meillä on aina autossa suolaista syötävää sekä paljon juotavaa.

Voi näitä muistoja, seuraavat lajit ongittiinkin Liperissä aivan järkyttävässä ukkoskuurossa joka kasteli kaikki vaatteet... Lue tarina tästä.

"Kevyt" tankkaus ja kohti kirren pyyntiä. Pummi tuli tästäkin, maha täyttyi, mutta ei oltu hirveän tyytyväisiä annosten ainesosien suhteisiin. Kaksi pummia peräkkäin, ensiksi ruokapaikka ja heti perään kirjolohi. Hyvin paha treeneissä tapahtunut virhe, täytyy testata uusia ruokamestoja ensi vuoden kisatreeneissä.

Nyt tahti hyytyy, kolmas pummi tuli silakasta, vaikka yritimme sitäkin useammasta paikasta paikallisten vanhempien litkaajien vinkistä.

Palvarin pyörykät - vauhdilla kohti kärkeä

Salainen aseemme!
Haimme yölajien jälkeen perinteeksi muodostuneen kisaeväämme: Kivikylän Palvarinpyörykät kyytiin ja lähdimme vauhdilla punomaan uusia juonia lajimäärän parantamiseksi.

Suutari, karppi, säyne, turpa, silakka, kirjolohi, törö tai kuha. Joku lajeista olisi saatava, että kisamme hyvin alkaneet ensimmäiset pari tuntia saisivat jatkoa.

Ajoimme Sapokkaan ja viritimme karppipyynnit veteen. Lieneekö liian kylmä vesi saanut karppien suut suppuun, kun syöttimme sai maata pohjassa täysin omassa yksinäisyydessään?

Koomista oli se, että kun katsoimme veteen näimme karpit syöttien lähellä, mutta ei vaan kelvannut. Onneksi kolmen vavan kiintiöstä yksi oli vapaa ja Markus onnistuikin nappaamaan komean suutarin.

Mikäs se siinä valokeilassa ;)
Jesse joka tiiminsä Karppaajat kanssa, onki koko kisan karppia saivat lopulta vain yhden ja lisäksi oli vain yksi tärppi.

Sapokalta lähdettyämme oli lajilistaan kirjattu uusiksi pisteiksi suutari, säyne ja bonuslajina hopearuutana. Näiden lisäksi hämmennystä aiheutti vimpa sekä lukuisat taimenen poikaset. Vimman olimme saaneet jo aikaisemmin ja alamittaisia taimenia ei lasketa.

Kolme lajia ennen aamunsarastusta, aika hyvin! Lieneekö maagisissa Palvarinpyöryköissä jotain mystistä?

Suurin yllätys Sapokan pykälää pidemmällä pysähdykselle, oli yli kilon painoinen hopearuutana joka nappasi  säyneen onginnan yhteydessä.

Kalan noustessa haavittavaksi Mikko huusi, LAHNA, minä huusin KARPPI ja haavissa totesimme leuat loksahtanena HOPEARUUTANA! Mitä vit, totta se on.

Tätä pistettä juhlittiin avaamalla bisset, jonka jälkeen Heittokala Tarantella Paula ikuisti tämän alla olevan upean otoksen!

Kiitos Heittokala Tarantellan Paulalle tämän upean hetken ikuistamisesta.


Silakkaa olimme käyneet jo aikaisemmin yrittämässä lauantaina. Nyt paikalle oli onneksemme saapunut mukava herrasmies, jonka ämpärin pohjalla kimalteli merten dioksidipommeja, eli silakoita.

"Tämä lupaa hyvää", totesi Timi. Juttelimme miehen kanssa reilun tunnin ja aika kului kuin siivillä.

Makasin selälläni ja heiluttelin meressä lilluvaa litkaa vavalla. Sininen taivas ylläni ja korkealla liitävät pääskyset. Kesä on saapunut!  Mietin unisessa mielessäni.

Sivusilmällä huomaan kuinka tapaamamme mies nostaa silakan. Nopeasti nousen ylös, kysyn syvyyden, tiputan ja kelaan litkan samantien ylös. Silakka, JESH!

Hetkeä aikaisemmin kärjessä kiitänyt Kalavale sai listoilleen kirjolohen. Kärkisijan nappasimme takaisin Mikon ilmoittaessa silakkapisteemme.

Team Saka:n olimme tavanneet monessa paikassa kisan aikana. Sattumalta kohtasimme jälleen kun pyydystimme turpaa. Tiimillä oli laji hukassa, muuten lajilistalla komeili mm. kuore. Sakalaiset olivat käyneet myös ennen kisaa moikkaamassa Markusta Onkitukussa välinehankintoja tehdessään.

Kiiskihelvetti, heitto toisensa perään oli koukuissa Sakalaisilla vain kiiskiä. Neuvoimme vierestä mihinkä kohtaan pitää heittää ja millainen syötti on tavoitelajille kelpaa.

Ei aikaakaan kun vavan kärki nyki, nyt on!  Lopulta haavitsen tiimille kaksi lajinsa edustajaa.

Lopulta kauan odottamamme vavan nykäisy tapahtuu! Kiinni, nyt on turpa! Timi kelaa jo tutuksi tulleeseen tapaan kalan lähelle ja minä haavitsen sen. 26 lajia, uusi kisaennätys lajimäärässä on blakkarissa kahdelle kärkijoukkueelle.

Seuraavaksi voisi yrittää kolme tuntia kirjolohta. Tämä tehokasvatettu pullasorsa on onneksi poistunut Helsingin Kalamaratonin alusta kun Stadionki -kilpailu siirtyi pois samalta viikonlopulta.

Jokainen puhelimella tehty kisaseurantapalvelun päivitys nosti sykettä. Meillä on törö, Kalavaleella ei. Niillä on kirre, meillä ei. Mitä muita lajeja, karppi? Epätodennäköinen. Törö olisi huomattavasti realistisempi uusi lajipiste, entä sattuma hopearuutana?

Saavuimme lopulta kilpailukeskuksena toimivaan Maretariumiin. Olemme edelleen kärjessä, kilpailuaikaa jäljellä 15 minuuttia.

Tätä pähkäilimme Maretariumin edessä istuskellessamme Team Sakalaisten kanssa.

Viemme tuomaristolle tunnistettavaksi turvan, törön ja silakan, jotka ovat viimeiset lajimme.

GPS-loggerin data: 

  • ajettu / kävellyt kilometrit: 128 km
  • korkein nopeus: 106 km/h
  • keskinopeaus 5,69 km/h
  • lokitettu aika: 22 h 28 min


Datasta huomaa vaikka pummasimme lajeja lauantaina ja jouduimme niitä sunnuntaina paikkaamaan, ei kilometrejä kertynyt paljoakaan.

Kotkassa ajomatkat on kilpailussa lyhyet, hyvien teiden ja moottoritien ansiosta.

Kiitokset tiimimme puolesta kaikille kisaan osallistuneille sekä järjestäjille. Upea ja ennenkaikkea tiukka kilpailu, joka lupaa todella upeita kisoja jatkossakin.

Paikallisten selvä panostaminen lajien etsimiseen tulee varmasti lisäämään innostusta, ja ehkä ensi vuonna näemme uuden osallistujaennätyksen kotkassa.

1/3

Toinen kiinnitys Proffaan, ensi vuonna poika saapuu kotiin!

Kotkan Kalamaraton 2017 -lajilistat, lopussa lajit joita emme saaneet.


1. Ahven
2. Hauki
3. Pasuri
4. Salakka
5. Särki
6. Sorva
7. Kolmipiikki
8. Seipi
9. Mutu
10. Kymmenpiikki
11. Piikkimonni
12. Lahna
13. Ruutana
14. Kiiski
15. Vimpa
16. Kivennuoliainen
17. Kivisimppu
18. Mustatäplätokko
19. Hietatokko
20. Liejutokko
21. Törö
22. Suutari
23. Hopearuutana
24. Säyne
25. Silakka
26. Turpa

Emme saaneet
Kirjolohi
Kivinilkka
Karppi
Kuore
Rantanuoliainen

Ei kommentteja:

Suositut tekstit